Lisääkö joulu digitaalisesti kaikkiruokaisia?

Kun vielä jokunen vuosi sitten kuluttajalle riitti pöytäkone tai läppäri, on hänellä nyt käytössään useita eri laitteita joilla voi ainakin osittain tehdä samoja toimintoja. Kyse on siitä, miten ja missä tilanteissa kutakin laitetta käytetään. Esimerkiksi töissä käytetään pöytäkonetta, työmatkalla läppäriä,  Facebook-statusta päivitetään kännykästä kun ollaan kaupungilla ja illalla kotisohvalla lehden näköisversiota luetaan iPadista. Yhdysvalloissa onkin lanseerattu termi ”digital omnivores” – digitaalinen kaikkiruokaisuus kuvaamaan tätä ilmiötä.

Lukulaitteet voidaan jaotella kolmeen ryhmään: Tablettitietokoneet, erilliset lukulaitteet ja älypuhelimet. Tablettitietokoneet (esim. Applen iPad, Samsung Galaxy Tab) ovat käyttöominaisuuksiltaan laajimmat.  Erilliset lukulaitteet (esim. Amazonin Kindle ja Sonyn Reader) soveltuvat lähinnä e-kirjojen lukemiseen.   Lisäksi älypuhelimia voidaan pitää eräänlaisina lukulaitteina teknisiltä ominaisuuksiltaan.

Kotekin arvion mukaan Suomessa myydään tänä vuonna noin 100.000 tablettia myynnin painottuessa joulusesonkiin. TNS Gallupin arvion mukaan Suomessa on 200.000 sähköisen lukulaitteen käyttäjää vuonna 2012 ja miljoonan käyttäjän raja ylitettäisiin vuonna 2014.

Yhdysvalloissa iPadin markkinaosuus on 60%:n luokkaa ja osuus tablettien nettitrafiikista peräti 97 %. Pohjois-Amerikan markkinoilla Amazonin Kindle Fire haastaa voimakkaasti  iPadin, lähitulevaisuus näyttää kuinka vahvasti Amazon pystyy haastamaan Applen.

Suomessa valtaosa iPad-käyttäjistä on hyvin toimeentulevia kaupunkilaisia miehiä. Profiili vastaa  teknologian aikaisten omaksujien profiilia ja on linjassa myös kansainvälisten iPad-profilointien kanssa.

Yhdysvalloissa tehdyn selvityksen mukaan enemmistö  tablettien käyttäjistä seuraa sen kautta uutisia, käyttää sähköpostia,  päivittää statustaan sosiaalisessa mediassa ja kommentoi muiden päivityksiä sekä hyödyntää tablettia läpi koko ostoprosessin (tiedonhaku, hintavertailut, tuotetiedot, ostopaikkatiedot, osto).

Tabletti-mainontaa suunniteltaessa on tärkeää miettiä minkä tyyppistä mainontaa on tarkoituksenmukaista tehdä ja mitä lisäarvoa se tuo verrattuna verkkomainontaan tai printtiin. Tabletteihin saa ”perusmainoksen” lisäksi liitettyä esim. linkityksen verkkosivuille, verkkokauppaan tai Facebookiin, videon, ääninäytteen tai aplikaation.  Verkkomainontaa voi kohdistaa myös niille, jotka selaavat sivua tableteilla.

Jotkut lehdet ovat tableteissa näköisversioina  ja printtiin ostettu mainos näkyy myös tableteissa.  Yleensä näihin näköisversioihin on mahdollista lisätä digitaalisia elementtejä.  Jotkut lehdet puolestaan julkaisevat erillisiä tabletti-versioita jolloin myös mainokset ostetaan erikseen tablettiin.

Huomioitava asia on, voidaanko ihmiset ohjata tabletti-mainoksista yrityksen verkkosivuille. Mikäli yrityksen verkkosivuilla on käytetty esim. flash-ratkaisuja, ne eivät välttämättä toimi tabletissa. Tällöin kannattaa  ohjata esim. erillisille kampanjasivuille tai Facebookiin. Sivustokehityksessä kannattaakin ottaa huomioon päätelaitteet ja välttää flash-sisältöä sekä suosia päätelaitteen mukaan skaalautuvia html5-sivuja. Päätelaitehaasteen lisäksi myös Google indeksoi heikommin flash-pohjaisia sivuja.
Tablettimainonnassa ei toistaiseksi ole juurikaan standardeja minkä vuoksi mainosaineistoja voidaan tarvita useita.  IAB:n työryhmä onkin käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on luoda standardeja, ettei jokaiseen mediaan tai laitteeseen tarvita omaa mainosaineistoa.

Loppukiteytyksenä voisi todeta, että päätelaitteesta riippumatta tavoitteet, kohderyhmä ja vaikuttavuus ovat edelleen ratkaisevat tekijät –  kuten kaikessa markkinointiviestinnässä.

Liity postituslistalle: